PETSAMON
KÄYTÄVÄ
2003
- 207 . . . 2022
Vedän takaisin
tämän ehdotuksen toukokuun 2007 tapahtumien vuoksi. Ja 2008, 2012 sekä
2014-2015...Ja varsinkin 2022 Helmikuun . . . Mutten Saame-osuutta!
Hassua:
nyt sitten on noussut esille järkevämpi variaatio Jäämeri-yhteydestä:
Jäämeren rata. Joka tulisi Pohjois-Norjaan - ilmeisen oletettavasti -
yhteistyönä allamainitujen tekijöiden myötäisesti. [2018]
Synergia:
nyt on noussut parin viime vuoden myötä ajatus Helsinki-Tallinna-tunnelista
[HTt] joka loisi uuden pohjan myös Jäämeren radan käyttösuhteeseen.
Petsamon suhteen meillä ei ole riittävästi aikaa. Sillä ajatus Petsamon
satamasta, Liinahamarista toimivana palvellen Pohjoiskalotin ihmisiä
vaikuttaen Suomen, Pohjoiskalotin kansojen, sekä "EU:n Pohjoisen
ulottuvuuden" toiminnalliseen ja taloudelliseen tilaan saa sen
vaikuttamaan liian tärkeältä jättää "aika hoitaa"-mappiin.
On puhuttu liiasta Helsinki-keskeisyydestä. Joka rasittaa alueen kuntien
velvoitteita. Nostaa hintatasoja kaikin puolin sekä ruuhkauttaa jo ruuhkaisen
alueen entistä pahemmin. Toisaalta muu Suomi toimii reservinä, muuntuen
reservaatiksi jossa valtion apu on tarpeen, jatkuvana ja alati
lisääntyvänä. Suomi kallistuu eteläpainotteiseksi. On jo nyt
havaittavissa itsekästä kitkaa; "Me maksamme veroja ja te vaan
makaatte" vastaan "Me kyllä tehtäs töitä vaikka kuinka jos joku
meille siitä maksas".
Kuten Saimaan kanavakin; vuokrataan Petsamon käytävä kahdenkeskisellä
sopimuksella käyttöömme aluksi noin 49 - 99 vuoden ajaksi, ja tukeudutaan
Pohjois-Suomen sekä Pohjoiskalotin infrastruktuurin kehittäminen sen varaan,
että meillä(-kin) on pääsy ympärivuotiseen avomerisatamaan.
Petsamon käytävän rakennusaikataulu on vuosikymmeniä. Hyöty on
pitempiaikainen. Ja laaja koskien koko Pohjoiskalotin aluetta.
Sopimusneuvottelujen selvittyä (Venäjälle sopinee alueensa oikeuksien
tulouttaminen vuokrasopimuksen nojalla) luodaan Petsamon tie ja rata
vierekkäin pohjoisen merkittävistä asutuskeskuksista rajalle ja
käytävää pitkin Liinahamariin jonne rakennetaan vaiheittain
satamakompleksi ja varataan kohtuullisesti tilaa laajennuksille. Tämä on
valtion osuus. Jo tässä vaiheessa EU-rahoitus - Pohjoisten alueiden
erityistuki - on oleellista.
Tämän jälkeen Pohjois-Suomen kaupungeilla ja kunnilla on aivan uudet
mahdollisuudet lähteä kehittämään alueensa teollisuutta ja
elinkeinoelämän rakennetta. Seuraavaksi Petsamon käytävän vaikutus auttaa
kuntien palveluita täyttämään lisääntyvän ja rikastuvan väestön
tarpeita.
Alueella on jo nykyisin soveltuvin osin kehityskelpoista ja -kykyistä
markkinoitavaa tuotetta. Mutta toimiva kansainvälinen yhteys antaisi
henkireiän maailmalle ja perusasioiden - kuten kyseisen väylän ja siihen
oleellisesti liittyvän sataman, sitten pienemmät liityntäväylät
Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Ruotsista ja jopa Vienan Karjalasta,
asutustaajamien kunnallispalvelujen jälleen käyttöönotto -
kuntoonsaattaminen - loisi pohjan valtavien Pohjoisten reservien (henkisten
että fyysisten) käyttämiseksi!
Liinahamari-Kalastajasaarento koska Kuolan niemimaa on "Off-Limits".
Metsätalous ja -teollisuus, poro- metsästys ym. eläintalous, mahdollinen
kaivostoiminta, sen perustana terästeollisuus (kaikki riittävine
ympäristönsuojelutekniikoineen) koska "rauta & puu"
tarvitsevat aivan eri luokkaa olevat kuljetusmahdollisuudet verrattuna esim.
tietotekniikkaan ja elektroniikkaan. Ja telakkateollisuus saattaa laajentaa
vuokra-alueella siten, että siellä kyettäisiin erikoistumaan
erityistuotteisiin siirtouittokoon rajoittamatta (kuten nykyisin Juutinrauman
suhteen). Heittona tässä vaikkapa öljynsiirto- ja porauskalusteet,
syvänmeren järjestelmät, avomerihotellikompleksit,
satelliittilaukaisujärjestelmät, porauslauttojen modernisoinnit
uusiokäyttöön etc. Mitenkään unohtamatta ja väheksymättä sekä
palveluelinkeinoja edellä mainituille teollisuuden- ja kuljetusalan
työntekijöille että matkailuteollisuutta! Kaiken tulee olla tasapainoisesti
ja tarveharkintaisesti EU-tuettu sekä osuudeltaan EU-rahoitettu.
Yhteistyö itään saattaisi tuoda ensin puuteollisuuden raaka-aineille ja
jalostukselle mittaamattomat resurssit. Pohjoismaiden välinen Pohjoiskalotin
yhteistyö saisi uuden ulottuvuuden raskaan sarjan meriyhteyden myötä. Ehkä
myöhemmin kun kansainväliset sopimukset ja rahoitus saavat vakaamman
jalansijan Venäjällä myös mittavat toimet jätteiden käsittelystä ja
puhdistustoimista Vienan meren rannikoilla saisi tukevan jalansijan
Liinahamarin alueen laajennuksesta.
Tämän kertaluokan investointien matkaansaattaminen ja sen, että
reunaehdoista keskustelemisen asioiden suhteuttamiseksi ja asenteiden
mukauttamiseksi on syytä alkaa "aika pian" jotta saisimme
(toivottavasti) kansantaloudellemme lisää tukijalkoja elektroniikan,
metsä-, ja puuteollisuuden sekä perinteisen metalliteollisuuden lisäksi.
Tässä tuskin on kyse "Lapin räjäyttämisestä" sillä etelän
henkilöille harvoin muistuu mieleen, että Oulu on noin Suomen puolivälissä
ja Lappi on toinen puoli Suomea; etelässä mahtuvat aivan hyvin
asutuskeskukset, teollisuus ja maanviljelys sopusoinnussa toimimaan ja tässä
olisi huomattavasti vähemmästä maa-alueesta kyse: pääsääntöisesti
kuljetusväylä olemassaolevien keskusten liittämiseksi yhteen uuteen
satamakompleksin. Ja siitä aiheutuvan logistiikan ja synergian
hyödyntämisestä.
Eli "pientä" mietintää valtakunnan ajattelijoille ja sitten
päättäjille.
2019
ISOA MIETINTÄÄ AJATTELIJOILLE JA PÄÄTTÄJILLE
Jos ja kun
mietitään uutta yhteysmahdolisuutta niin totisesti siitä tulee ottaa kaikki
se irti mitä loogisesti on hyödynnettävissä. Ihan vain kulujan kattamiseksi
ja takaisinmaksujen jouduttamissa sekä summissa, että ajallisesti.
Katsotaan - myös
- etelään.
Suomenlahden
eteläpuolella on valtioita joilla on sama merirahdin koko/syväysrajoite kuin
Suomella.
Viro. Latvia.
Liettua. Kaliningradin erityisalue. Puola. Ehkä Saksan itäinen alue jos
lasketaan Aasian väylää; Luoteisväylän hyödyntämismahdollisuutta.
Jolloin
kauttakulku Pohjoisen; Suomen läpi olisi omalla tavallaan merkittävä
kauttakukureitti oikaisemaan Skandinavian "ohi" luoteiseen, itään.
Siihen asettuisi
saumattomasti "4-rata" yhdistäen Helsingin maahantulon
Pohjoiseen Jäämereen - transitoliikenteellä.
Jonka varrelle
voisi kehittyä hyödyntävää teollisuutta sekä kauppaliikennettä kauppoja
unohtamatta. Tätä hyötyä voidaan markkinoida ehkä Keskiseen Eurooppaan
asti. Reittihän on lyhyempi ja "laajempi" (miinus
rautatiekuljetukset) kuin KapKaupunki tahi Suez.
Tutkitaan asiaa..
Lasketaan teoreettisia lähtökohtia ja oletetaan .... [siis
normimenettely kannatuslaskemiin :-]
Asiahan
- Pohjoinen Ulottuvuus - nousi uudestaan pintaan
..tässä hiljan
mutta toimijaksi oli nostettu Pohjoismainen Yhteisö, eli Norja, Ruotsi ja
Suomi. Ihan viksusti.
Yhteistyöllä
sopimuksin saadaan PohjoisKalottiAlue toimivaksi ja kannattavaksi.
Mutta jotain
ajattelijoilta on unohtunut....
SAAME Sápmi
WIKIPEDIASSA:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiset
Oikea,
todellinen "pohjoinen ulottuvuus" on Saamen, saamelaisten etu- ja
yksinoikeus!
Me täällä
etelässä puhumme Kurdien oikeudesta omaan maahansa, omaan hallintoonsa ja
ennenkaikkea omaan kieleensä joka ylläpitää kurdikultturia.
Malka omassa
silmässä: Saame.
Saamelaisilla on
oma lippunsakin. Se kertoo saamenkansan omasta tahdosta.
Hehän asuivat
Suomenniemellä [Saamennimellä?] ennen Suomalais-Ugrilaista kansanvaellusta. Heillä oli
etuoikeus maahan ja taivaasen.
Koska
saamelaiset ovat 'hajotettu' eri hallintojen alle - Suomi, Ruotsi, Norja,
Venäjä - heillä ei ole oikeasti itsemääräämisoikeutta vaikka
kokoontuvat Saamekäräjilleen.
Joka kertoo
halusta edelleen itse hallita aluettaan ja ylläpitää kulttuuriaan ja
Saame-keltään. Jotka
ovat itsenäisen kansakunnan tunnusmerkkejä.
Siksi - siten
kuin yksityinen kansalainen vain voi - ehdotan vakavissani, että
palautettaisiin saamelaisille heidän kotikontunsa yhtenäiseksi Saamen
valtioksi tunnustettuna kansainvälisin yhteisön piireissä.
Koska en tunne
Ruotsin, Norjan tai Venäjän alueellisia oloja, voin vain ehdottaa, että
Suomessa raja tulisi jonnekin hiukan Rovaniemen eteläpuolelle.
Ja - nimenomaan
- Saamelle, saamelaisille jäisi Pohjoisen Jäämeren rannikko täysin siten
kuin itsenäisen valtion tulee alueitaan hallita.
Tämän
toteuduttua voivat saamelaiset itsenäisesti harkita haluavatko kehittää
maataan kuten ympäröivä länsimais-kristillinen kulttuuri on tehnyt. Vai
saattaa saameperintökulttuuri voimiinsa. Vai jotain tältä väliltä
soveltaen. Tai jotain ihan muuta...
Näin luomme -
haluan luoda - yhden uuden tasaveroisen kansan kansakuntien joukkoon.
Viittaan
tässä yllämainittuihin mahdollisuuksiin jotka tekevät Saamenmaasta
elinkelpoisen laajemmassa, omavaraisessa muodossa.
takaisin