PETSAMON KÄYTÄVÄ


2003


Vedän takaisin tämän ehdotuksen toukokuun 2007 tapahtumien vuoksi. Ja 2008, 2012 sekä 2014-2015... Mutten Saame-osuutta!

Hassua: nyt sitten on noussut esille järkevämpi variaatio Jäämeri-yhteydestä: Jäämeren rata. Joka tulisi Pohjois-Norjaan - ilmeisen oletettavasti - yhteistyönä allamainitujen tekijöiden myötäisesti. [2018]

Synergia: nyt on noussut parin viime vuoden myötä ajatus Helsinki-Tallinna-tunnelista [HTT] joka loisi uuden pohjan myös Jäämeren radan käyttösuhteeseen.


Petsamon suhteen meillä ei ole riittävästi aikaa. Sillä ajatus Petsamon satamasta, Liinahamarista toimivana palvellen Pohjoiskalotin ihmisiä vaikuttaen Suomen, Pohjoiskalotin kansojen, sekä "EU:n Pohjoisen ulottuvuuden" toiminnalliseen ja taloudelliseen tilaan saa sen vaikuttamaan liian tärkeältä jättää "aika hoitaa"-mappiin.


On puhuttu liiasta Helsinki-keskeisyydestä. Joka rasittaa alueen kuntien velvoitteita. Nostaa hintatasoja kaikin puolin sekä ruuhkauttaa jo ruuhkaisen alueen entistä pahemmin. Toisaalta muu Suomi toimii reservinä, muuntuen reservaatiksi jossa valtion apu on tarpeen, jatkuvana ja alati lisääntyvänä. Suomi kallistuu eteläpainotteiseksi. On jo nyt havaittavissa itsekästä kitkaa; "Me maksamme veroja ja te vaan makaatte" vastaan "Me kyllä tehtäs töitä vaikka kuinka jos joku meille siitä maksas".

Kuten Saimaan kanavakin; vuokrataan Petsamon käytävä kahdenkeskisellä sopimuksella käyttöömme aluksi noin 49 - 99 vuoden ajaksi, ja tukeudutaan Pohjois-Suomen sekä Pohjoiskalotin infrastruktuurin kehittäminen sen varaan, että meillä(-kin) on pääsy ympärivuotiseen avomerisatamaan.

Petsamon käytävän rakennusaikataulu on vuosikymmeniä. Hyöty on pitempiaikainen. Ja laaja koskien koko Pohjoiskalotin aluetta.


Sopimusneuvottelujen selvittyä (Venäjälle sopinee alueensa oikeuksien tulouttaminen vuokrasopimuksen nojalla) luodaan Petsamon tie ja rata vierekkäin pohjoisen merkittävistä asutuskeskuksista rajalle ja käytävää pitkin Liinahamariin jonne rakennetaan vaiheittain satamakompleksi ja varataan kohtuullisesti tilaa laajennuksille. Tämä on valtion osuus. Jo tässä vaiheessa EU-rahoitus - Pohjoisten alueiden erityistuki - on oleellista.

Tämän jälkeen Pohjois-Suomen kaupungeilla ja kunnilla on aivan uudet mahdollisuudet lähteä kehittämään alueensa teollisuutta ja elinkeinoelämän rakennetta. Seuraavaksi Petsamon käytävän vaikutus auttaa kuntien palveluita täyttämään lisääntyvän ja rikastuvan väestön tarpeita.

Alueella on jo nykyisin soveltuvin osin kehityskelpoista ja -kykyistä markkinoitavaa tuotetta. Mutta toimiva kansainvälinen yhteys antaisi henkireiän maailmalle ja perusasioiden - kuten kyseisen väylän ja siihen oleellisesti liittyvän sataman, sitten pienemmät liityntäväylät Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Ruotsista ja jopa Vienan Karjalasta, asutustaajamien kunnallispalvelujen jälleen käyttöönotto - kuntoonsaattaminen - loisi pohjan valtavien Pohjoisten reservien (henkisten että fyysisten) käyttämiseksi!

Liinahamari-Kalastajasaarento koska Kuolan niemimaa on "Off-Limits".

Metsätalous ja -teollisuus, poro- metsästys ym. eläintalous, mahdollinen kaivostoiminta, sen perustana terästeollisuus (kaikki riittävine ympäristönsuojelutekniikoineen) koska "rauta & puu" tarvitsevat aivan eri luokkaa olevat kuljetusmahdollisuudet verrattuna esim. tietotekniikkaan ja elektroniikkaan. Ja telakkateollisuus saattaa laajentaa vuokra-alueella siten, että siellä kyettäisiin erikoistumaan erityistuotteisiin siirtouittokoon rajoittamatta (kuten nykyisin Juutinrauman suhteen). Heittona tässä vaikkapa öljynsiirto- ja porauskalusteet, syvänmeren järjestelmät, avomerihotellikompleksit, satelliittilaukaisujärjestelmät, porauslauttojen modernisoinnit uusiokäyttöön etc. Mitenkään unohtamatta ja väheksymättä sekä palveluelinkeinoja edellä mainituille teollisuuden- ja kuljetusalan työntekijöille että matkailuteollisuutta! Kaiken tulee olla tasapainoisesti ja tarveharkintaisesti EU-tuettu sekä osuudeltaan EU-rahoitettu.

Yhteistyö itään saattaisi tuoda ensin puuteollisuuden raaka-aineille ja jalostukselle mittaamattomat resurssit. Pohjoismaiden välinen Pohjoiskalotin yhteistyö saisi uuden ulottuvuuden raskaan sarjan meriyhteyden myötä. Ehkä myöhemmin kun kansainväliset sopimukset ja rahoitus saavat vakaamman jalansijan Venäjällä myös mittavat toimet jätteiden käsittelystä ja puhdistustoimista Vienan meren rannikoilla saisi tukevan jalansijan Liinahamarin alueen laajennuksesta.

Tämän kertaluokan investointien matkaansaattaminen ja sen, että reunaehdoista keskustelemisen asioiden suhteuttamiseksi ja asenteiden mukauttamiseksi on syytä alkaa "aika pian" jotta saisimme (toivottavasti) kansantaloudellemme lisää tukijalkoja elektroniikan, metsä-, ja puuteollisuuden sekä perinteisen metalliteollisuuden lisäksi.

 

Tässä tuskin on kyse "Lapin räjäyttämisestä" sillä etelän henkilöille harvoin muistuu mieleen, että Oulu on noin Suomen puolivälissä ja Lappi on toinen puoli Suomea; etelässä mahtuvat aivan hyvin asutuskeskukset, teollisuus ja maanviljelys sopusoinnussa toimimaan ja tässä olisi huomattavasti vähemmästä maa-alueesta kyse: pääsääntöisesti kuljetusväylä olemassaolevien keskusten liittämiseksi yhteen uuteen satamakompleksin. Ja siitä aiheutuvan logistiikan ja synergian hyödyntämisestä.

Eli "pientä" mietintää valtakunnan ajattelijoille ja sitten päättäjille.


2019

ISOA MIETINTÄÄ AJATTELIJOILLE JA PÄÄTTÄJILLE

Jos ja kun mietitään uutta yhteysmahdolisuutta niin totisesti siitä tulee ottaa kaikki se irti mitä loogisesti on hyödynnettävissä. Ihan vain kulujan kattamiseksi ja takaisinmaksujen jouduttamissa sekä summissa, että ajallisesti.

Katsotaan - myös - etelään.

 

Suomenlahden eteläpuolella on valtioita joilla on sama merirahdin koko/syväysrajoite kuin Suomella.

Viro. Latvia. Liettua. Kaliningradin erityisalue. Puola. Ehkä Saksan itäinen alue jos lasketaan Aasian väylää; Luoteisväylän hyödyntämismahdollisuutta.

Jolloin kauttakulku Pohjoisen; Suomen läpi olisi omalla tavallaan merkittävä kauttakukureitti oikaisemaan Skandinavian "ohi" luoteiseen, itään.

 

Siihen asettuisi saumattomasti "4-rata" yhdistäen Helsingin maahantulon Pohjoiseen Jäämereen - transitoliikenteellä.

 

Jonka varrelle voisi kehittyä hyödyntävää teollisuutta sekä kauppaliikennettä kauppoja unohtamatta. Tätä hyötyä voidaan markkinoida ehkä Keskiseen Eurooppaan asti. Reittihän on lyhyempi ja "laajempi" (miinus rautatiekuljetukset) kuin KapKaupunki tahi Suez.

 

Tutkitaan asiaa.. Lasketaan teoreettisia lähtökohtia ja oletetaan .... [siis normimenettely kannatuslaskemiin :-]

 


Asiahan - Pohjoinen Ulottuvuus - nousi uudestaan pintaan

 

..tässä hiljan mutta toimijaksi oli nostettu Pohjoismainen Yhteisö, eli Norja, Ruotsi ja Suomi. Ihan viksusti.

 

Yhteistyöllä sopimuksin saadaan PohjoisKalottiAlue toimivaksi ja kannattavaksi.

 

Mutta jotain ajattelijoilta on unohtunut....

 


SAAME Sápmi

WIKIPEDIASSA: http://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiset

 

Oikea, todellinen "pohjoinen ulottuvuus" on Saamen, saamelaisten etu- ja yksinoikeus!

 

Me täällä etelässä puhumme Kurdien oikeudesta omaan maahansa, omaan hallintoonsa ja ennenkaikkea omaan kieleensä joka ylläpitää kurdikultturia.

 

Malka omassa silmässä: Saame.

 

Saamelaisilla on oma lippunsakin. Se kertoo saamenkansan omasta tahdosta.

 

Hehän asuivat Suomenniemellä [Saamennimellä?] ennen Suomalais-Ugrilaista kansanvaellusta. Heillä oli etuoikeus maahan ja taivaasen.

 

Koska saamelaiset ovat 'hajotettu' eri hallintojen alle - Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä - heillä ei ole oikeasti itsemääräämisoikeutta vaikka kokoontuvat Saamekäräjilleen.

Joka kertoo halusta edelleen itse hallita aluettaan ja ylläpitää kulttuuriaan ja Saame-keltään. Jotka ovat itsenäisen kansakunnan tunnusmerkkejä.

 

Siksi - siten kuin yksityinen kansalainen vain voi - ehdotan vakavissani, että palautettaisiin saamelaisille heidän kotikontunsa yhtenäiseksi Saamen valtioksi tunnustettuna kansainvälisin yhteisön piireissä.

 

Koska en tunne Ruotsin, Norjan tai Venäjän alueellisia oloja, voin vain ehdottaa, että Suomessa raja tulisi jonnekin hiukan Rovaniemen eteläpuolelle.

 

Ja - nimenomaan - Saamelle, saamelaisille jäisi Pohjoisen Jäämeren rannikko täysin siten kuin itsenäisen valtion tulee alueitaan hallita.

 

Tämän toteuduttua voivat saamelaiset itsenäisesti harkita haluavatko kehittää maataan kuten ympäröivä länsimais-kristillinen kulttuuri on tehnyt. Vai saattaa saameperintökulttuuri voimiinsa. Vai jotain tältä väliltä soveltaen. Tai jotain ihan muuta...

 

Näin luomme - haluan luoda - yhden uuden tasaveroisen kansan kansakuntien joukkoon.

 

Viittaan tässä yllämainittuihin mahdollisuuksiin jotka tekevät Saamenmaasta elinkelpoisen laajemmassa, omavaraisessa muodossa.


 

takaisin