KURSSI KANSALAISUUTEEN

HAKUSANAT: YHTEISKUNTA SUOMALAINEN KANSALAINEN PERHE VANHEMPI KOULU ASUMINEN ELÄMINEN


2012

 

Viite: HS tiistaina 5. kesäkuuta 2012 sivu B2 ULKOMAAT "Vanhemmuuskurssi toi itseluottamusta"

 

Luin viitteessä mainitun artikkelin Helsingin Sanomista. Ja ajattelin. Taas..

Suomessakin on paljon nuorempia henkilöitä joilta on hukassa perhe, vanhemmuus lapselleen, perhe-elämä sekä asema kansalaisena yhteiskunnassa, oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

Tosiasiana joudumme tunnustamaan, että kulttuurikatkos (nuorille vanhemmuudesta) ei ole välttämättä valmistanut heitä yhteiskunnan täysiarvoiseksi ja -valtaiseksi jäseneksi. Ongelma kiteytyy vähätuloisempien parissa joiden syyt eivät välttämättä ole heidän itseaiheuttamiaan vaan syrjäytyminen johtuu - usein - monesta eri osatekijästä joista vähäisin ei ole syrjäytyvyyden periytyminen.

Koska ihmisen lapsuus on kaikkein tärkein hänen tulevaisuudenennusteidensa pohjana sitä voidaan vielä jollain tavalla "paikata" nuoruudessa. Jolloin käytännöllisesti kaikki ikäisensä ovat koulussa. Joten lähdetäänpäs kouluun... ... ...

Koulun varttuneemmilla luokilla eli 11~17-vuotisten parissa tulisi olla lukuaineina kaikilla oppilailla suomalaisuus, miten olla suomalainen tasaveroinen velvollisuudentuntoinen ja oikeutettu kansalainen. Tämä on se joka on hukassa.

Pahimmin se erottuu nuorten miesten itsetuhoisessa käytöksessä. He tuntevat, ettei heillä ole tulevaisuutta ja käyttäytyvät sen mukaisesti. "Millään ei ole mitään väliä - koska kukaan ei välitä minusta ja tulevaisuudestani ja minä en jaksa, en osaa, enkä enää kykene". Asenne "oikeuttaa" toimimaan vastuuttoman itse- ja yleistuhoisesti. Ja tytöt tulevat perässä....?

JOS kaikilla nuorilla on (edes) käsitys miten maailma; Suomi toimii ja mitä siinä voi tehdä ja mitä ei tehdä niin "pelisäännöt" ovat ainakin periaatteessa heidän tiedossaan ja he osaavat; heidän tulisi osata löytää paremmin oma tulevaisuutensa, paikkansa siinä.

Siksi olisi tärkeääkin tähdellisempää sisällyttää koulusivistykseen kansalaisuuden perusasiat. Jotka on lueteltu tuossa alussa. Ihmeellistä ettei niin ole tajuttu tehdä jo aiemmin. Vaikka kulttuurikatkos on ollut näkyvillä jo vuosikymmeniä. Siis, että edes perusasiat elämästä ja varsinkin vanhemmuudesta olisi selitetty; opastettu ymmärrettävästi ja kulttuurilähtöisesti suomeksi Suomessa. Edes koulussa koska osa vanhemmista ei osaa..

Aiemmin - kouluaikanani - oli yhteiskuntaoppi. Hyvä niin. Se ei tänään; näinä eläväisinä aikoina riitä. Viitaten sekä syrjäytyneisiin, että hyvätuloisiin elämän perusasioiden oppimisella on tarvetta tässä yhteiskunnassa.

Asenne yhteiskunnan toiminnan oikeamielisyyteen istutetaan jo varhaisvaiheessa perheen asenteiden myötä kasvavaan lapseen ja sitä on äärimmäisen vaikea muuttaa; ohjata tahi vaihtaa sittemmin.

Vaikka - tai koska - nuori on jo "imenyt" perusasenteensa aiemmin; aiempina ikävuosinaan, voidaan ehkä tehdä korjaavaa, ennaltaehkäisevää työtä vielä tässä vaiheessa kun hän hakee omaa identiteettiään puberteetin myllerryksessä.

Huolimatta, että puberteetti on raskasta aikaa, se on myös muutoksen aikaa. Saattaa olla, että sen myötä nuori havahtuu myös ajattelemaan itse; itsenäisesti hakiessaan asemaansa yhteiskunnassa - ennenkaikkea koulukkaana vielä useamman vuoden - ja toveripiireissään joita ollee toivon mukaan useampia ystävyyksien ja harrasteiden myötä.

Tähän voimme puuttua "auttavalla kädellä" kertomalla mitä on odotettavissa heidän lähitulevissa vuosissaan. Mitä oikeuksia, mitä velvollisuuksia sekä mitä olisi hyvä - heidän kannaltaan - oppia peruselämisestä omassa ympäristössään.

OPPIAINE Tähän "peruskurssiin" sisällyttäisin oleellisimpia asioita kuten taloudenpito; mistä se raha tulee ja minne se menee; mitkä ovat "pakolliset menot" jos aikoo elää omavaraisesti liitossa tai yksin. Miten kotia hoidetaan perusruokien valmistamisesta siivoamiseen, kotisiisteysjärjestyksen ylläpitoon, asukaan oikeuksiin ja velvollisuuksiin asumisyhteisönsä suhteen, työhönhakeutumisen opastamiseen, työntekijänä - harjoittelija, kesäapulainen, tilapäinen, vuorottelija, osa-aikainen, vuokratyöläinen, vakituinen työsuhde - olemiseen. Eläkeperusteet jotka alkavat vaikuttaa jo työhönastumisen myötä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen harrasteiden, yhdistystoiminnan, mielipideyhteisöjen ja - ennenkaikkea - äänestämisen kautta.

Vaikeimmin - olettaisin - mukaanvedettävät ovat nuoret miehet joilla "ei ole mennyt tähän mennessä niin kovin hyvin". Heille saattaisin raottaa pimennysverhoa yhteiskunnasta tarjoamalla jotain miehistä, tekevää, aikaansaapaa tapaa elää "täysillä" koska emme voi emmekä saa "sammuttaa" heidän elämänjanoaan - suitsia sitä pelkkään "nyssöttämiseen" vaan antaa mahdollisuus toimia rajusti ja rohkeasti toteuttaen itseään hyväksytyllä ja kannustetulla tavalla.

Ehkä - siis ehkä - saisimme tämän nykyisen "kierteen" katkeroituvista, vetäytyvistä ja ratkeavista nuorista miehistä vielä jonkin "otteen" yhteiskuntamme pariin toteuttamaan ne kaikkein vaikeimmat, rankimmat, uhrautuvaisimmat ja vaativimmat toimet joita yhteiskunta kuitenkin kaipaa; tarvitsee jonkun niitä tekemään.

Tästä eteenpäin käännyn viisaampien puoleen. Arvovaltaiset kasvatusalan asiantuntijat hakevat osatekijät esille yhdistellen ne järkeväksi toimivaksi yksilöt huomioivaksi kokonaislinjaukseksi josta tiivistetään uudistettu/uusi oppiaine: "Yhteiskuntaoppi" What'ever named.. uudestaan tälle vuosituhannelle räätälöidyksi ja olosuhteissa muuntuvaksi kansalaisuuden; kansalaisopastuksen tueksi.

Täällä opinnolla on myös käyttökelpoisuutta maahanmuuttajien opastamisessa.

Kaikki tämä vaikuttaa (vasta) sukupolvissa eteenpäin olla suomalainen ja Suomalaiseen yhteiskuntaan.

Heittäkääpä tämä ideariihienne ovesta peremmälle sisään.

Sillä tätä peruskuviota olen potenut jo parisenkymmentä vuotta

Tallennettu: 6.6.2012 8:55 Tiedostonimi: KURSSI KANSALAISUUTEEN [2012 05 05].doc


(TAKAISIN)