TASA-ARVO

2014


 

 

 

Tasa-arvo ei ole itseisarvo

 

 

Maailma eikä - varsinkaan - ihminen ole niin 'yksinkertainen', että "tasa-arvoa" voidaan oikeudenmukaisesti soveltaa itseisarvona..

 

Erilaisin lähtökohdin ja mahdollisuuksin me ihmiset olemme yksilöitä. Joilla on erilaisen olosuhteet, erilaiset arvot ja erilaiset tarpeet. Sekä erilaiset kyvyt.

 

Tasa-arvo on siten merkittävä, että kullekin yksilölle on annettava oikeus ja pyrittävä antaa mahdollisuudet toteuttaa itseään itsensä - mutta ennenkaikkea muiden - parhaaksi.

 

Se, että kaikille annetaan 'samat oikeudet' johtaa siihen, että runsaimmin resurssein - olivatpa ne sitten henkisiä, fyysisiä, taloudellisia tahi vaikutusmahdollisia, vääristävät muiden, vähemmillä resursseilla olevien mahdollisuuksia olla yhtälaisesti tasa-arvoisia.

 

Tasa-arvoisuuden kääntöpuoli on, että ne joilla jo on - joitain tahi kaikki - edellämainitut ominaisuudet ja arvot, saavat 'tasa-arvoistamisessa' enemmän kuin vähemmällä varustetut.

 

Siten tasa-arvoisuutta tulisi kohdistaa; "jaella" harkiten yksilöllisesti: enemmän heille joilla on vähemmän - vähemmän heille joilla on enemmän.

 

Tämä epäsuhta unohtuu tasa-arvosta keskustellessa tasa-arvoisesti. Sillä tasa-arvo on väline.

 


(TAKAISIN)